Self Titled review @ Stalker Music
**½

Kaksi biisiä sisältävä demo näki päivänvalonsa syssyllä 2005. Kyseinen tuotos on poikain ensimmäinen. Eikä bändilläkään ole historiaa, kuin vuoteen 2004 kesään asti. Demon biisien vähyydestä huolimatta demolla on pituutta yli 36 minuuttia. Eli vedot eivät ole mitään radion soittolista mittaisia. Enkä nyt kyllä olisi uskonutkaan, että esimerkiksi Nova soittaisi Doomia ihan joka päivä. Ehkä sekin päivä koittaa, mutta ei ihan vielä.

Nyt kahlataan todella syvissä ja tummissa vesissä. Ihan itseänikin hirvittää tämä synkkyys. Mutta Doom:han on synkkää ja sen pitääkin olla synkkää. Lisä ominaisuuksiin kuuluvat myös utuisuun, pehmeys ja helvetin miehekäs mieshuuto/-laulanta. Tai voihan se olla naishuutoakin, mutta eipä ole eteeni sellaista vielä sattunut. Ja asiaan.

Demo sisältää kaikkea mitä tuossa aikaisemminkin jo kirjoittelin. Eli synkkyyttä, utuisuutta ja pehmeyttä. Naislaulantaa ei toki ole, eikä tarvitsekkaan olla. Synkkyys paistaa läpi jykevistä soundeista ja laahaavasta musisoinnista kokonaisuudessaan. Utuisuutta kuullaan syntikkanäppäilyistä ja jollain osin kitarariffeistä. On sellaista uneen tuudittautumisen meininkiä. Pehmeys tulee vokaalitaiteilija Markuksen äänestä, vain silloin kun hän laulaa puhtaasti, mutta matalta, ja örisee hiljaa. Rumpukompit tuottavat myös paljon pehmeyttä kappaleisiin basson kera. Rummuttelut on Doom-tyyppisiä ”silloin tällöin rummuttelua”. Mutta se toimii über hyvin. Bassottelu nojautuu muihin soittimiin luoden utua ja pehmyttä demoon.

Vaikka vedot ovatkin hyviä. Ikävä kyllä ensimmäisessä raidassa (Landscapes niminen veto) yksi kohta pilaa miltei koko demon. Musisoinnin vauhti kiihtyy hyvinkin paljon ja laulanta tapahtuu jonkun verran ylempää. Eikä laulaja Herra Markuksella riitä potku moiseen. Kuulostaa suhteellisen kamalalta. Se myös hävittää synkän tunnelman kokonaan, vaihtaen sen pettymyksen ja humoristisen olotilan sekoitukseen. Ehkä tästä juuri tulee se ”twist” Doomin soitantaan, josta demon sisäkuori kertoo?

Ilman ykkösraidan ”kliimaksia” demo olisi suoraan sanoen hyvää Doomia, ainakin sellaista josta allekirjoittanut lämpenee. Mutta, jos joku kusee, niin se kusee sitten kunnolla. Eipä heitetä kirvestä kaivoon vielä tässä vaiheessa. Kyse on kumminkin vasta ensimmäisestä tekeleestä ja hyvällä mallilla mennään. Vielä kun löytyy se oma soundi niin kaikilla on kivaa. kaksi ja puoli.

Otto Dufva

(Link to Original)